Maatalouden vesiensuojelun kehittämishanke MAISA

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA)

MAISA-hankkeen tarkoituksena on edistää maatalouden vesiensuojeluun liittyvän uuden tiedon ja tekniikoiden käyttöönottoa Saarijärven vesistöreitin valuma-alueella ja siten välillisesti kehittää kestävän maatalouden toimintaedellytyksiä alueella.

Hankkeen toimintaa ja tuloksia esitellään loppuraportissa.

Tuloksia automaattisesta vedenlaadun seurannasta- posteri.

MAISAn posteri.

EAAE posteri

 

Loppuseminaari

Vesiensuojelu maatalouden mahdollisuutena – MAISA-hankkeen loppuseminaari järjestettiin 19.3.2014. Päivässä oli mukana yli 70 osallistujaa.

Loppuseminaarin esitykset

MAISA-hankkeen tulokset – esimerkkejä maatalouden vesiensuojelusta Saarijärven reitillä  Tarja Stenman, JAMK 

Viljelijän puheenvuoro  Toni Haapakoski, Koivurinteen tila

Nurmiviljelyn vesistövaikutukset  Perttu Virkajärvi, professori, MTT 

Ympäristökorvausjärjestelmä uudella ohjelmakaudella Merja Lehtinen, tarkastaja, Keski-Suomen ELY-keskus

Maatalouden ravinnehuuhtoutumien mallintamisen luotettavuus  Sirkka Tattari, hydrologi, Suomen ympäristökeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Markku Puustinen, agronomi, Suomen Ympäristökeskus

Seminaarin päätteeksi Biotalouden yritysverkosto Tarvaalaan -hanke järjesti työpajan teemalla Vesiensuojelusta uutta liiketoimintaa. Työpajassa syntyi monia hyviä ideoita, joita saa vapaasti jalostaa eteenpäin. Tutustu ideoihin!

 

Kosteikkopäivän 25.4.2013 esitykset:

Maatalouden kosteikot
Metsatalouden kosteikot
Riistakosteikot osana vesiensuojelua
Turvetuotannon kosteikot

Kosteikkopäivässä oli mukana yhteensä 50 osallistujaa.

Maisa-hankkeessa on edistetty kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustamista Saarijärven vesistöreitin maatiloille. Seuraavista kosteikkokohteista on laadittu esittelykortit:

Jokihaan kosteikko
Kaihlalahden kosteikko
Kaihlalammen kosteikko
Ohra-ahon kosteikko
Tarvaalan kosteikko

Tarvaalan mallikosteikko:

Katso video Alajärven suojavyöhykkeestä englanninkielisenä tekstityksenä. Tästä.

Katso Tarvaalan mallikosteikon infotaulut. Tässä eteläinen osa ja  pohjoinen osa.

Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke:

Saarijärvellä Kalmarin kylässä sijaitsevan Alajärven ympärillä sijaitseville rantapelloille perustettiin keväällä 2011 yhtenäinen suojavyöhyke kolmen maatilayrittäjän yhteistyönä. Suojavyöhykkeen perustaneet yrittäjät palkittiin esimerkillisestä ympäristöteosta Keski-Suomen maaseutugaalassa 2012. Koko järven ympäröiviä yhtenäisiä suojavyöhykkeitä ei ole muualla Keski-Suomessa. Suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vähentää eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön.

Alajärven infotaulu PDF tästä.

 

Maisan mittauksia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman MAISA -hankkeen mittausasemia oli toiminnassa neljä. Asemat kattoivat yhteensä noin 400:n viljellyn peltohehtaarin valuma-alueen.

Ensimmäinen ravinnemittausasema asennettiin kesäkuun alussa 2010 Saarijärvelle Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (POKE) Tarvaalan luonnonvara-alan opetusmaatilalle. Tutkimuksessa seurataan vedenlaatua ja määrää valtaojassa, jonka valuma-alueen koko on 129 hehtaaria. Valuma-alueesta noin 86 % on metsätalousmaata ja 14 % maatalousmaata, jossa pääasiallisina viljelykasveina vuonna 2010 olivat nurmi ja rypsi. Vallitseva maalaji on hiekkamoreeni ja toisena valtalajina on hiesu. Tutkimusalueen pellot ovat multavia hiesupeltoja. Kevättalvella 2011 alueelle asennettiin toinen mittausasema, jonka avulla selvitetään noin 9 hehtaarin kokoisen peltoalueen osuutta koko valuma-alueen kuormituksesta.

Kesällä 2011 otettiin käyttöön kolmas mittausasema, jonka valuma-alueen koko on 1218 hehtaaria. Valuma-alueesta noin 31 % on maatalousmaata ja 69% metsää, suota ja vesistöä. Keväällä 2012 mittausverkostoa laajennettiin ottamalla käyttöön neljäs mittausasema. Asemien 3 ja 4 avulla seurataan noin 396 ha suuruisen tutkimusalueen vedenlaatua ja määrää. Tutkimusalueen valuma-alueesta on 64% maatalousmaata, josta turvepeltoa 39%.

Mittaustulosten perusteella saadaan aiempaa tarkempaa tietoa maa- ja metsätalousvaltaisten valuma-alueiden kuormituksesta. Mittausten tuloksia hyödyntävät esimerkiksi tutkimus- ja koulutuslaitokset.

MAISAn Tuumalantien (JAMK) sääaseman reaaliaikaisia mittaustuloksia tästä.

Maisan julkaisuja:

Siimekselä, T., Stenman, T. & Ylimartimo, A. 2014. Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä: Tutkimusta ja tekoja. Tutustu tästä.

Siimekselä, T., Ylimartimo, A., Stenman, T. & Lahtela, S. 2013. Tuloksia vesistökuormituksesta peltovaltaisilla alueilla Keski-Suomessa. – Vesitalous 4/2013: 23-28. Tutustu tästä.

Siimekselä, T., Stenman, T, Ylimartimo, A., Lahtela, S. & Raudasoja, N. 2011. Automaattinen vedenlaadun seuranta. Pilottitutkimusta maa- ja metsätalousvaltaisella alueella Saarijärven vesireitin varrella. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2012 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 28. Toim. Nina Schulman ja Heini Kauppinen. Tutustu tästä.

Lahtela, S. 2012. Mallikosteikko – Tarvaalan mallikosteikon suunnittelu ja toteutus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 148. Pdf -versio julkaisusta.

Löytöjärvi, S. & Stenman, T. 2012: Lannan ravinnemäärät peltoalaa kohden Saarijärven vesistöreitin kunnissa, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tutustu tästä.

Savolainen V. 2012: Vesiensuojelu kiinnostaa viljelijöitä. – Saarijärven reitillä tartuttu tuumasta toimeen. Ympäristö ja terveys -lehti 4/2012: 66-70.

Lahtela, S. & Riihinen, A. 2012. Virtaamatieto on taitolaji. Kalankasvattaja 1/2012: 36-40.

Stenman T. 2012. Saarijärven reitin ravinnekuorma kuriin. Ympäristö-lehti 1/2012: 32-34.

Löytöjärvi S. 2011. Viljelijöiden kiinnostus maatalouden vesiensuojelua kohtaan, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Linkki julkaisuun tästä.

Siimekselä T., Stenman T., Ylimartimo A. Tuloksia pilottikokeesta pienellä valuma-alueella Saarijärven vesireitin varrella. Vesitalous-lehti 6/2011. Linkki julkaisuus tästä.

Stenman T. 2011. Alajärven ympärille yhtenäinen suojavyöhyke. Hinkalo-liite, Maaseudun Tulevaisuus 9.10.2011, s. 7.

Stenman T. 2011. Maisa tutkii ravinnevalumat. Hinkalo-liite, Maaseudun Tulevaisuus 21.1.2011, s. 8.

Vaso, A. 2011: Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen mallikosteikon luonnon monimuotoisuus – kasvillisuuden ja linnuston lähtötilanne sekä seurantasuunnitelma. Linkki julkaisuun tästä.

Stenman T. 2010. Maisa-hanke kehittää maatalouden vesiensuojelua Saarijärven vesireitillä. MTK-viesti 7/2010: 15.

Lue matkaraportti opintomatkasta biokaasulaitoksiin 8.10.2013. Tutustu tästä.

Lue matkaraportti kosteikko-opintomatkalta Tuusulaan ja Vihtiin 25.04.2012. Tutustu tästä.

 

MAISA-hankkeen toimenpiteet:

1. Tuotetaan käytännön olosuhteissa testattua tietoa karjanlannan eri levitysmenetelmien aiheuttamasta ravinnekuormituksesta valumavesiin.
2. Etsitään yhdessä viljelijöiden kanssa ratkaisuja maatilojen vesiensuojeluhaasteisiin ja edistetään tehokkaiden vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoa
maatiloilla.
3. Edistetään Keski-Suomen ensimmäisen maatalouden monivaikutteisen kosteikon mallikohteen perustamista.
4. Selvitetään Saarijärven reitin valuma-alueen kuntien lantataseet.
5. Edistetään maatalouden vesiensuojelun uuden tiedon ja tekniikoiden käyttöönottoa tiedottamalla ja levittämällä hyviä käytänteitä.

Projekti on Euroopan unionin maaseuturahaston rahoittama (95 %) ja jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Projektin hallinnoijana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy.

Hankkeen vuosiraportit:

Vuosiraportti 2010

Vuosiraportti 2011

Vuosiraportti 2012

Vuorsiraportti 2013

Loppuraportti

Yhteystiedot:

Tarja Stenman, projektipäällikkö, 040 585 2197,
etunimi.sukunimi@jamk.fi

Samuli Lahtela, projektiasiantuntija, 050 592 4199,
etunimi.sukunimi@jamk.fi

 

Warning: Unknown: open(/var/lib/php/session/sess_2837vo1nn46qi4fmgotrgrh4m0, O_RDWR) failed: Permission denied (13) in Unknown on line 0 Warning: Unknown: Failed to write session data (files). Please verify that the current setting of session.save_path is correct (/var/lib/php/session) in Unknown on line 0